perjantai 30. lokakuuta 2015

Helsingin Kirjamessut 24.10.2015


Nyt kun olen taas kotiutunut ja jotakuinkin toipunut reissusta, voin summata yhteen tämän vuoden Kirjamessukokemukset. Tänäkin vuonna vierailin messuilla vain lauantaina ja näin jälkikäteen mietin, että seuraavalla kerralla pitää varata aikaa sen verran, että ehdin messuille kahtena päivänä. Nähtävää ja koettavaa on niin paljon, että yhtenä päivänä ei millään ehdi kaikkea. Messuseurana oli tänäkin vuonna äitini, joka pysyi ihmeen hyvin matkassani, poukkoillessani sinne tänne kaiken kiinnostavan perässä.

Ihan ensimmäisenä pysähdyin kuuntelemaan 11.30 Louhella alkanutta keskustelua Hyvää huomenta Suomi: kuka täällä pärjää?, jossa olivat mukana Li Andersson, Wille Rydman, Maria Ohisalo, Tommi Laitio ja Katariina Romppainen. Mielenkiintoinen keskustelu ja keskustelijat, mutta parinkymmenen minuutin jälkeen antikvariaattiosasto kutsui. Harmikseni en tällä kertaa löytänyt sieltä etsimääni enkä oikein muutakaan. Hakusessa oli ensisijaisesti Haruki Murakamin Kafka rannalla kovakantisena.

Antikvariaattikierroksen jälkeen jätin äidin kuuntelemaan Eppu Nuotiota ja lähdin kiertelemään osastoja. Mukaan tarttui monta mielenkiintoista kirjaa, kunnes pysähdyin Suomalaisen Kirjakaupan osastolle kuuntelemaan Sofi Oksasen haastattelua. Tarkoitus oli käydä kuuntelemassa Oksasta myöhemmin HS:n tähtihetkessä, mutta koska näin hänet jo Suomalaisen lavalla, päätin skipata myöhemmän haastattelun.

Välillä oli pakko piipahtaa kahvilla ja lepuuttamassa jalkoja. Messuhallia ympäri kulkiessa tulee huomaamatta kävelleeksi pitkiä matkoja. Kahvittelun jälkeen oli tarkoitus lähteä piipahtamaan kirjabloggarien omalla pisteellä, jonka sijaintia en tietenkään ollut muistanut merkata ylös. Niinpä sitten harhailin ympäri hallia hämärän muistikuvan varassa, kunnes älysin tarkistaa osaston numeron netistä. Sanottakoon, että suuntavaisto ei ole ihan vahvin alueeni. Kun vihdoin löysin osaston tajusin, että olin kävellyt siitä ohi ainakin pari kertaa älyämättä, että tässä se nyt on. Siinä vaiheessa iski nolous ja ujous niin pahasti, että en uskaltanut marssia pisteellä päivystävien bloggareiden luo vaan hipsin takavasemmalle. Kyllä, superujon ja sosiaalisesti hieman rajoittuneen kirjanörtin elämä voi olla välillä näinkin vaikeaa.

Neljän maissa satuimme vahingossa Laajasalon Opiston osastolle, jossa parhaillaan haastateltiin Antti Holmaa. Pakkohan siihen oli pysähtyä kuuntelemaan, sillä miekkonen on ihastuttanut niin tv:n puolella kuin kirjoillaankin. Uudemman kerran kuuntelimme Antti Holmaa vielä Kirjakahvilassa, jossa hän ilahdutti (vai kauhistutti) yleisöä lukemalla otteita Kauheimmat runot kokoelmastaan.


Messupäivän päätteeksi kävimme Mika Waltarilla kuuntelemassa Leena Lehtolaista, joka kertoi uudesta Maria Kallio -dekkarista Surunpotku. Tämän jälkeen olikin aika suunnistaa kirjakassien kanssa takaisin keskustaan ja hotellille.


Vaikka antikvariaattien puolelta ei löytynytkään tällä kertaa mitään, ihan ilman kirjaostoksia en sentään jäänyt. Kuvassa tämän vuoden messuhankinnat. 


Eivätkä ostokset jääneet pelkkiin kirjoihin. Alnilam Oy:n osastolta löytyi ihanat korvikset ja Doctor Who -muki, jotka oli ihan pakko saada.

Siinä tämän vuoden messuilut. Toivottavasti ensi vuonna saan taas mahdollisuuden osallistua messuille ja ehkä sillä kertaa useampana päivänä. Yksi päivä on tosiaan ihan liian lyhyt aika, kun yrittää yhtä aikaa bongailla mielenkiintoista ohjelmaa ja tutustua osastojen tarjontaan. Ja jospa uskaltaisin ensi vuonna jopa ilmoittautua bloggarien pisteelle päivystämään.

4 kommenttia:

  1. Hieno messusaalispino!

    Olen samaa mieltä, että yksi päivä on liian vähän aikaa. Itsekin messuilin vain perjantain. Ehkä ensi vuonna messuille pääsisi useampana päivänä, että tapahtumasta saisi vielä enemmän irti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Totta, kun yrittää kokea kaiken yhtenä päivänä jää kokemus hieman rikkonaiseksi poukkoiluksi paikasta toiseen. Usemman päivän aikana voisi keskityyä eri päivinä eri asioihin paremmin.

      Poista
  2. Messuilin minäkin juuri lauantaina, joten ehkä vastakkain on osuttu... Olet tehnyt kivoja kirjahankintoja!

    Sofi Oksasen bongasin minäkin, mutta en päässyt kuuntelemaan muita kuin presidenttiä ja Jörkkaa. Ensi vuonna uudestaan ja tavoitteena kaksi päivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon mahdollista, yritin kovasti tunnistaa ihmisiä, mutta en bongannut ketään edes etäisesti tuttua ihmismassasta.

      Minä missasin presidentin kokonaan, olisi ollut mielenkiintoista käydä kuuntelemassa häntäkin. Sama tavoite minullakin ensi vuodelle, saa nähdä onnistuuko.

      Poista

Kiitos kommentistasi! Anonyymi kommentointi otettu käyttöön, katsotaan jos sanavahvistus riittäisi hillitsemään roskapostia.