maanantai 30. syyskuuta 2013

Turkka Hautala: Salo

Turkka Hautalan Salo löytyy Linnunaivojen tavoin Helsingin Sanomien listalta. Salo on sijalla 65. Tämäkin on ollut minulla jo kauan hyllyssä, mutta vasta nyt sain kimmokkeen siihen tarttua. Hautalan toisen kirjan, Paluun olen lukenut ja pidin siitä kovasti.

Salossa pääsee ääneen joukko pikkukaupungin asukkaita grillimyyjästä tehtaanjohtajaan ja narkkarista ensihoitajaan. Kukin henkilöistä saa yhden luvun, jonka alussa ääneen pääsee kaupungin kaduilla kulkeva ja jokaisen tuntema Hattuleidi, joka tuntuu näkevän kaiken. Kirjan henkilöiden kautta piirtyy kuva kaupungista ja sen asukkaista.

Tämä episodiromaani on kokoelma elämäntarinoita ja ihmiskohtaloita, jotka kytkeytyvät toisiinsa suoraan tai pidemmän ketjun kautta. Kirjan henkilöitä yhdistää kaupunki ja ohikulkijoille solvauksiaan syytävä Hattuleidi. Kirjailija maalaa lukijan eteen kuvan yheiskunnan koko kirjosta, kun puheenvuoron saavat eri yhteiskuntaluokista tulevat, eri elämäntilanteissa olevat, eri ikäiset ihmiset, joilla on erilainen maailmankatsomus.

Pidin paljon tästä kirjasta ja Hautalan tyylistä sekä kirjan kerrontaratkaisusta. Kirjan rakenne oli toimiva, samoissa kansissa oli monta tarinaa, vähän novellikokoelman tapaan. Kaupunkia voisi pitää yhtenä kirjan päähenkilöistä, sen verran vahvasti se on läsnä. Kaupunki on kuin mikä tahansa suomalainen pikkukaupunki, mutta sen esikuva on  selkeä. Hattuleidi on tavallaan kaupungin sielu, joka vilahtaa useammassakin luvussa. Pidin myös siitä miten seuraavan luvun kertoja linkittyi aina edelliseen ja muodosti lenkin ketjuun, joka lopulta päättyi jo ensimmäisessä luvussa vilahtaneeseen Hattuleidiin. Ympyrä sulkeutui kauniisti.

Vaikka kirjan tunnelma on paikoini haikea ja surumielinen, on mukana myös toivonpilkahduksia ja lupaus siitä, että lopulta kaikki päättyy hyvin. Hautalan esikoinen on vakuuttava, hieno kirja, jonka ihmiskohtalot jäävät vääjäämättä mieleen. Salo on kirkkaasti ansainnut paikkansa 2000-luvun kotimaisten suosikkien joukossa. Tämän ja aiemmin lukemani Paluun myötä Hautala nousee kevyesti kotimaisten suosikkieni joukkoon. Kansalliskirja on vielä lukematta, mutta odotan jo mielenkiinnolla, mitä miehen kynästä seuraavaksi saadaan.



Turkka Hautala: Salo. Gummerus 2009. 320 sivua. Kannen suunnittelu Sanna-Reeta Meilahti.

4 kommenttia:

  1. Hautalan seuraavaa teosta minäkin jo malttamattomana odottelen. Salon alussa muistaakseni lopetettiin eräs tehdas...?

    VastaaPoista
  2. Minun pitää kyllä lukea tuo Kansalliskirja asap. Juu, tehdasta oltiin lopettamassa kirjan alussa. Tiedotustilaisuusden tuotannon siirtämisestä Intiaan sanottiin olevan seuraavan viikon torstaina.

    VastaaPoista
  3. Kuulostaa mielenkiintoiselta. :) pitänee pistää lukulistalle, varsinkin kun asun Salossa. :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Anonyymi kommentointi otettu käyttöön, katsotaan jos sanavahvistus riittäisi hillitsemään roskapostia.