perjantai 22. helmikuuta 2013

Petteri Hannila: Kaukamoinen

Ihan ensimmäiseksi on sanottava, että kotimaista fantasiaa (tai spekulatiivista fiktiota ylipäänsä) tulee luettua aivan liian vähän. Tämä virhe pitää korjata tänä vuonna.

Petteri Hannilan yhdeksästä kertomuksesta koostuva Kaukamoinen on muinaissuomalaisesta mytologiasta ammentava fantasiakirja. Kirja kertoo kainujen heimoon kuuluvasta Vierrasta, Kaukamoiseksikin kutsutusta, omien polkujen kulkijasta. Kirjan alussa Vierra on vasta aikuisuuden kynnyksellä ja saa kuulla Ensimmäisen Äidin ennustuksen kohtalostaan. Elämä heittää Vierran tielle monta vastoinkäymistä, joista hän selviää luonteenlujuutensa ansiosta.

Kirjan kerronta oli kuvailevaa ja sujuvaa ja se suorastaan soljui eteenpäin. Lisäksi kalevalamittaiset runot rytmittivät kerrontaa sopivissa kohdissa. Vierran tarina vei alkuun päästyään mukanaan niin tehokkaasti, että valvoin kirjan parissa pitkälle aamuyöhön. En vain malttanut laskea sitä (tai tässä tapauksessa lukulaitetta, jos tarkkoja ollaan) käsistäni, sillä oli pakko saada tietää, mitä tapahtuu seuraavaksi. Kertomusten välillä oli kulunut sopivasti aikaa ja Vierran elämä edennyt jonkin verran edellisen tarinan lopusta.

Päähenkilö Vierrasta pidin erityisen paljon, sillä tämä oli sitkeä ja itsenäinen nainen, joka vastoinkäymisissäkin lopulta löysi sisältään naarassuden vahvuuden. Myös luonnon väkevä läsnäolo loi tarinalle oman kiehtovan tunnelmansa. Loppu jäi kutkuttavai avoimeksi ja jätti kaipaamaan jatkoa Vierran tarinalle. Toivottavasti sitä on luvassa, minä ainakin odotan malttamattomana.

Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille fantasian ystäville, jotka haluavat sukeltaa muinaisen Suomen maisemiin.





Petteri Hannila: Kaukamoinen. Oma kustanne 2013. E-kirja. Arvostelukappale.

11 kommenttia:

  1. Tämä kuulostaa todella hyvältä! Täytyy laittaa muistiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen, kannattaa ehdottomasti lukea! :)

      Poista
  2. Minä en ole suuri fantasiafani, mutta tuo Kalevala-mitta ym. kuulostavat mielenkiintoisilta. Ehkä voisin kokeilla tutkimusmatkaa mukavuusalueeni ulkopuolelle...

    Blogissani on sinulle pieni tunnustus! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavuusalueilta poikkeaminen silloin tällöin on virkistävää. :)

      Poista
  3. Heh, näköjään olen vähän samoilla asoilla kui Luru! Siis minullakin on sinulle tunnustus, mutta myös haaste blogissani :D

    VastaaPoista
  4. Suomalaista fantasiaa pitäisi tosiaan lukea enemmän.
    Minäkin annoin sinulle blogissa tunnustuksen!
    http://todellavaiheessa.blogspot.fi/2013/03/haasteita-pukkaa-joka-nurkan-takaa.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, pitääpä käydä katsomassa. :)

      Poista
  5. Minäkin viihdyin Vierran matkassa :) Tosin loppuun olisin kaivannut tehokkaampaa koukkua, nyt en tunne pakottavaa tarvetta seurata Vierran tarinaa jatko-osaan. Epäilen silti, että kiinnostus kasvaa seuraavan osan ilmestymiseen mennessä ja luen tarinan loppuun asti ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olisin voinut lukea Vierran tarinaa vielä enemmän, kirja tuntui jopa harmittavan lyhyeltä. Siksi olenkin innoissani, että jatkoa on tulossa. :)

      Poista
    2. Totta, kirja olisi voinut olla pidempi :) Loppu vain jäi jotenkin vaisuhkoksi.

      Poista

Kiitos kommentistasi! Anonyymi kommentointi otettu käyttöön, katsotaan jos sanavahvistus riittäisi hillitsemään roskapostia.