tiistai 21. helmikuuta 2012

Paul Auster: Näkymätön

Näkymätön on kolmas kirja, jonka olen Austerilta lukenut (aiemmin on tullut luettua Oraakkeliyö ja Sattumuksia Brooklynissa) ja täytyy kyllä nyt vihdoin julistautua miehen faniksi. Olen vieläkin ihan hämmentynyt tästä kirjasta, mutta hyvällä tavalla.

Tämä on niitä kirjoja, joiden juonesta on vaikea kertoa. Alkuasetelmasta kuitenkin sen verran, että kirjan alussa eletään vuotta 1967 ja nuori yliopisto-opiskelija Adam Walker, joka haaveilee runoilijan urasta, tutustuu juhlissa ranskalaiseen Rudolf Borniin ja tämän naisystävään Margotiin. Tuttavuus salaperäisen pariskunnan kanssa johtaa arvaamattomiin tapahtumiin jotka vaikuttavat monen ihmisen elämään. Ajallisesti liikutaan 1960-luvulta aina 2000-luvulle asti ja kertojiakin on useampia.

Ensimmäisen osan jälkeen homma kääntyykin päälaelleen ja kertoja vaihtuu. Selviää, että kertomuksen alkuosa on Adam Walkerin tekeillä olevan kirjan ensimmäinen osa, jonka hän on lähettänyt opiskelukaverilleen Jimille, josta on tullut tunnettu kirjailija. Kirja jää kuitenkin keskeneräiseksi, sillä Walker ehtii kuolla ja viimeinen osa jää pelkiksi muistiinpanoiksi, jotka Jim kirjoittaa puhtaaksi. Jim alkaa myös selvittää, mitä oikein tapahtui vuonna 1967 ja myöhemmin Walkerin elämässä. Hän ottaa yhteyttä miehen siskoon Gwyniin, jolla on täysin erilainen versio siitä, mitä hänen ja veljensä tapahtui välillä kesällä 1967. Jim etsii myös käsiinsä muistiinpanoissa esiintyvän rankalaisen Cécilen saadakseen lisävalaistusta siihen, mitä tapahtui Walkerin ollessa Ranskassa. Mutta mikä on loppujen lopuksi totta?

Tarina hahmotttuu useamman kertojan näkökulmasta, mutta lopullinen totuus ei paljastu. Jää lukijan pääteltäväksi, kenen kertomus pitää paikkansa vai pitääkö kenenkään täysin. Tämä ei oikeastaan yllättänyt minua, sillä tiesin että Auster ei aina tarjoa selkeää ratkaisua lopussa. Eikä tarvitsekaan vaan oikeastaan loppu on hyvä juuri näin. Kirja ja sen tapahtumat jäävät mieleen kaihertamaan ja ratkaisua yrittää muodostaa itse, siinä kuitenkaan täysin onnistumatta.

Kirjan eroottisuus yllätti hieman, sillä muistaakseni aiemmat lukemani Austerit eivät olleet mitenkään erityisen eroottisia. Tämä ei kuitenkaan ollut huono juttu vaan päin vastoin. Aion ehdottomasti jatkaa Austerin tuotantoon tutustumista. Hyllystäni löytyy itse asiassa kaksi vanhempaa kirjaa, New York -trilogia ja Mr Vertigo.


Paul Auster: Näkymätön. Tammi 2010. Suomentanut Erkki Jukarainen. 314 sivua.

12 kommenttia:

  1. Kuutar, tämä kirja on nero! Vasta tämän jälkeen minusta tuli Auster-fani. Erotiikka on aina plussaa ja sitten tämä kirjan rakenne toimi minusta loistavasti ja tarina oli niin kiinnostava, että...en sanotuksi saa. Tämä on se kirja, jonka luen ensimmäiseksi uudestaan, heti kun saan aikaa. Siis kertakaikkiaan nautin niin tästä loistavasta suorituksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä, suorastaan huikea kirja! Odotan mielenkiinnolla, mitä kaikkea on luvassa muissa herran kirjoissa. Auster taitaa näiden mysteerijuonetn punomisen ja lukijan hämäänisen kyllä loistokkaasti.

      Poista
  2. Apua, Austeria on niin paljon hehkutettu monissa blogeissa, ja nyt tämä kirjoitus... herraan yksinkertaisesti on tämän jälkeen tutustuttava, kun lukupinossa vain sopiva aika tulee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen kyllä ehdottomasti tutustumaan! :)

      Poista
  3. Minustain tämä on hieno kirja ja Austerista on tullut tämän ja Brooklynin vuoksi myös minun suosikkini. Kiva että pidit!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on ja innolla odotan, että pääsen lukemaan lisää Auseria. :)

      Poista
  4. Mulle kävi tämän kanssa niin, että kirja tuntui melkein liian taitavasti kirjoitetulta, vähän kuin tehdastuotteelta. Johtuu varmaan ennakkoluuloista Austeria kohtaan, mutta ei auta.
    Piti käydä tarkistamassa olenko varmasti lukenut tämän, ja olinhan minä, tosin olin jutussakin jo ennustanut että kirja varmaan unohtuu yhtä vaivattomasti kuin tuli luetuksi;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla taas oli varsin positiiviset odotukset edellisten lukemieni Austerien perusteella, joten ehkä siksikin tästä oli helppo pitää. Mutta Auster taitaa olla niitä kirjailijoita, jotka jakavat mielipiteitä. :)

      Poista
  5. Minulla on Paulan tavoin Austerit lukematta, mutta enköhän saa tänä vuonna asiaan jo parannusta... Kirja vaikuttaa mielenkiintoiselta, varsinkin kun loppu ei ole ihan valmiiksi pureskeltu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskallan suositella tätä ja myös noita kahta muuta lukemaani eli Oraakkeliyötä ja Sattumuksia Brooklynissa. Mukavaa, kun kirjailija herättää kiinnostusta. :)

      Poista
  6. Minäkin pidin tästä valtavasti! Huumaava ja jotenkin sellainen, että kirjasta on vaikea kirjoittaa näin pitkän ajan jälkeen. Suosittelen myös Sunset Parkia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääpä metsästää tuo Sunest Park kirjastosta! :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! Anonyymi kommentointi otettu käyttöön, katsotaan jos sanavahvistus riittäisi hillitsemään roskapostia.