torstai 27. lokakuuta 2011

Karin Slaughter: Genesis

Raivostuttavan ja tuskastuttavan lukujumituksen katkaisijaksi nousi lempidekkaristeihini kuuluvan Karin Slaughterin kolmas Atlantaan sijoittuva dekkari Genesis (suom. Kivun jäljet). Tunnustan ostaneeni kirjan jo ajat sitten, mutta jotenkin se jäi hyllyni uumeniin odottamaan otollisempia aikoja. Voi olla, että olisin jo lukenut sen, jos kysessä olisi ollut suomenkielinen painos. Olen lukenut jonkin verran englanniksikin, mutta enimmäkseen hömppää (ja Pottereita). Ainakin itselläni englanninkielisten kirjojen lukeminen on huomattavasti hitaampaa ja vaatii paljon enemmän keskittymistä. Joka tapauksessa lukutuskailussani nappasin tämän kirjan hyllystä, sillä ajattelin tuttujen hahmojen ja vetävän juonen vievän mukanaan kielestä huolimatta. Enkä muuten ollut väärässä.

Pieni varoituksen sana spoilereita kaltaisilleni kaihtaville: Jos et ole lukenut kirjoja, mutta aiot ne lukea, älä jatka tekstin lukemista tämän kappaleen jälkeen, sillä viittaan aiempiin kirjoihin. Suosittelen lukemaan Slaughterin kirjat järjestyksessä aloittaen ihan ensimmäisestä, joka on nimeltään Sokaistu (Blindsighted). Kuusi ensimmäistä kirjaa kertovat Sara Lintonista. Seuraavat kaksi (Triptyykki ja Pelon huone) sijoittuvat Atlantaan ja esittelevät uuden päähenkilön, Will Trentin.

Genesis (tai oikeastaan alkuperäiseltä nimeltään Undone, Genesis on kansainvälisen version nimi) aloittaa Georgia-sarjan, joka tuo yhteen Grant County-sarjasta tutun lastenlääkärin ja kuolemansyyntutkijan Sara Lintonin ja kahden edellisen kirjan päähenkilön erikoisagentti Will Trentin. Sara Linton on Häpäistyn traagisten tapahtumien jälkeen muuttanut Altantaan ja yrittää selviytyä päivästä toiseen surun ja raskaiden muistojen kanssa. Sara on töissä Gradyn sairalaan ensiavussa, jonne Will Trent toimittaa työparinsa Faith Mitchellin, tämän pyörryttyä oikeustalon parkkipaikalla. Samaan aikaan ensiapuun tuodaan myös auton alle jäänyt nainen, jonka kehossa on kidutuksen merkkejä. Will Trent kiinnostuu tapauksesta ja pian selviää, ettei nainen ole suinkaan ainoa uhri. Joku sieppaa naisia, pitää heitä vankinaan ja tekee heille sadistisia tekojaan. Mutta mitä yhteistä kaikilla uhreilla on? Myös Sara tempautuu mukaan tutkimuksiin ja tutustuu samalla paremmin Faithiin ja Williin.

Olin suoraan sanottuna vihainen siitä, miten Häpäisty loppui. Juuri kun kaikki näytti olevan hyvin Saran ja Jeffreyn elämässä, kaikkoi hajoaakin palasiksi. Onneksi kirjailija ei lopettanut Saran tarinaa siihen lopullisesti vaan toi hänet takaisin ja antoi mahdollisuuden päästä seuraamaan hänen vaiheitaan kaiken tapahtuneen jälkeen. Seuraavassa kirjassa on muuten jälleen mukana myös Lena Adams, hahmo joka kuului omiin suosikkeihini Grant Countysta.

Slaughterin vahvuus on ehdottomasti (koukuttavan juonen ohella) mielenkiintoisissa henkilöhahmoissa, joilla kaikilla on omat heikkoutensa ja vahvuutensa ehkä myös kompleksinsa. Tässä kirjassa oli kolme päähenkilöä, joiden kaikkien henkilökohtaista elämää valotettiin vuorollaan. Yksikään henkilöistä ei mielestäni jäänyt pintapuoliseksi tai ohueksi vaan jokaiseen oli paneuduttu yhtä paljon. Itse pidin kaikista kolmesta henkilöstä ja luin mielenkiinnolla jokaisen elämän käänteistä. Kutkuttavinta oli seurata Saran ja Willin tutustumista ja odotan mielenkiinnolla mihin se johtaa jatkossa. Minun oli pakko tilata kaksi seuraavaa kirjaa (Broken ja Fallen), että saan tietää, mitä tapahtuu seuraavaksi.

8 kommenttia:

  1. Minä olen odotellut näitä suomennettaviksi ja olen ihan samaa mieltä siitä että Häväistyn loppu oli - karmea. Jouduin jopa käymään kirjailijan kotisivuilla vakoilemassa seuraavien kirjojen aiheita. Puh.

    Saran ja Willin yhteistoiminta tulee olemaan mielenkiintoista luettavaa - molemmat ovat niin särkyneitä ihmisiä.

    VastaaPoista
  2. Minunkin piti Häväistyn luettuani selvittää, mitä on tulossa. Onneksi kaikki ei loppunut siihen.

    Tästä kerkisikin tulla suomennos ennen kuin sain luettua tämän, mutta seuraavat aion kyllä ahmaista mahdollisimman pian.

    Totta, mitä sanot Sarasta ja Willistä. :)

    VastaaPoista
  3. Minä olen lukenut kaikki käännetyt Slaughterit ja tykännyt tosi paljon. Nyt tämä viimeisiin käännös, missä tosiaan Sara ja Will kohtaavat, oli kyllä todella hyvä ja minusta oli niin ihanaa saada Sara "takaisin" :)

    VastaaPoista
  4. Sama homma, ihanaa että Saran tarina jatkuu. Itse en malta odottaa tuelvia käännöksiä vaan hankin jo kaksi seuraavaa osaa alkukielisinä. :)

    VastaaPoista
  5. Kuulun myös Slaughter -klaaniin, mutta en muista tästä nyt enää muuta kuin, että Sara on palannut.

    Jos luet seuraavat englanniksi, saat ne ekana, joten sitten en tule lukemaan, mitä kerrot;-) No, voin laittaa oman tassunjälkeni ja se on tämä: ♥

    VastaaPoista
  6. Tuntui että Saran paluu jo yksistään oli niin merkittävä, että olisin varmasti pitänyt kirjasta joka tapauksessa, mutta Slaughter on onneksi velho punomaan koukuttavia juonia.

    Joo, itse asiassa Brokenin jo luinkin, en malttanut millään odottaa ja varmaan Falleninkin luen lähiaikoina. :)

    VastaaPoista
  7. Minusta tämä Kivun jäljet on ehkäpä paras Slaughterin kirjoista. =)

    VastaaPoista
  8. Ehdottomasti tämä on yksi parhaimmista tähän mennessä. :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Anonyymi kommentointi otettu käyttöön, katsotaan jos sanavahvistus riittäisi hillitsemään roskapostia.