Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2011.

Nostalgian jäljillä

Kouluhommat ovat pitäneet sen verran kiireisenä, että blogissa on nyt ollut hiljaista. Vielä pitäisi vajaa kuukausi jaksaa puurtaa ennen ansaittua kesälomaa. Lukeminen ei tosin ole vähentynyt juurikaan, mistä päästäänkin itse asiaan eli:

Olen sen verran haastehullu, että pakkohan se on lähteä tähänkin mukaan. Eli Susa Järjellä ja tunteella bloigsta haastoi kaikki mukaan kirjalliseen nostalgiajahtiin. Ja tässä itse haaste:

Valitse vähintään kolme sellaista kirjaa, jotka ovat aikanaan tehneet sinuun niin vahvan vaikutuksen, että edelleenkin muistelet kirjoja kaihoten ja saatat jopa nimetä ne lempikirjoja kysyttäessä.

Kirjojen lukemisesta täytyy olla vähintään viisi vuotta aikaa, mielellään toki enemmänkin. Mutta koska blogini lukijakunta on iältään uskoakseni kaikkea noin 20-60 vuoden väliltä, ei tuo raja voi siksi olla esimerkiksi 10 vuotta, vaikka sitä alunperin ajattelinkin.

Lukuaikaa on vuoden loppuun asti.

En millään muista tarkkaan, mitä kaikkea olen lukenut 5-10 vuotta sitten, en…

Riikka Pulkkinen: Raja

Kuva
Vihdoin ja viimein sain luetuksi tämän jo hyvän aikaa hyllyssäni olleen Pulkkisen esikoisromaanin. Tämä kirja on jakanut mielipiteitä, osa on tykännyt kovastikin ja osa ei ole ollut aivan yhtä ihastuneita kirjaan. Itse sijoitun jonnekin välimaastoon. En siis rakastanut kirjaa, mutten suorastaan inhonnutkaan. Sillä oli omat hyvät hetkensä, mutta sitten oli myös jotain, joka häiritsi ainakin minua.

Useimmat varmasti tietävät ainakin perusasetelman, mutta kerrataan se nyt kuitenkin. Kirja kertoo pääasiassa Anjasta ja Marista, mutta myös siinä sivussa Julianista ja tämän pienestä tyttärestä Annista. Anjan mies sairastaa Alzheimerin tautia ja Anja on luvannut auttaa häntä kuolemaan. 16-vuotias Mari on ihastunut äidinkielenopettajaansa Julianiin, joka puolestaan on kyllästynyt avioelämäänsä ja hakee jännitystä elämäänsä. Julianin tytär Anni joutuu tahtomattaan todistamaan aikuisten maailman raadollisuutta.

Pulkkinen kirjoittaa tavalla, josta joko pitää tai joka ei ihan aukea. Itseäni kyllä…