perjantai 29. huhtikuuta 2011

Päivät 27-29

Päivä 27 – Yllättävin juonenkäänne tai loppu

Aika monissa dekkareissa on jos jonkin oisia yllätyskäänteitä ja -loppuja, esimerkiksi vaikkapa jo aiemmin mainitussa Christie klassikossa Eikä yksikään pelastunut. Myös Sarah Watersin Silmänkääntäjän eräät juonenkäänteet kuuluvat ehdottomasti yllätyksellisimpiin.

Päivä 28 – Lempikirjannimi

Listaan tähän nyt muutamia, jotka ovat minusta erityisen kauniita tai muuten vain hyviä:

Kuin surmaisi satakielen
Uniin piirretty polku
Something Is Going to Fall Like Rain
Tuulen varjo
Vaeltava liekki (Fionawarin kuvakudos 2)
Tipping the Velvet

Päivä 29 - Kirja josta minä pidin, mutta monet muut eivät

Suomensin tämän nyt tarkoituksella väärin, sillä en nyt millään keksi kirjaa, jota kaikki olisivat inhonneet, mutta josta minä olisin pitänyt. Nyt tähän on paljon helpompi vastata. Kirja, josta minä pidin erittäin paljon, mutta monet muut ovat ehkä jopa inhonneet tai eivät ole ainakaan olleet yhtä ihastuneita kuin minä on ehdottomasti Paulo Coelhon Veronika päättää kuolla. Tämä kirja on jakanut aika lailla mielipiteitä, kuten Coelho ylipäänsä. Minusta tämä on ehdottomasti miehen parhaita kirjoja ja ensimmäinen jonka häneltä luin.

8 kommenttia:

  1. Kuulun niihin, jotka ovat pitäneet juuri tuosta Coelhosta. :-) Kirjan lukemisesta on jo aikaa, mutta muistan, että jotain juuri minua koskettavaa siinä oli.

    VastaaPoista
  2. Kuutar, nyt on niin, että Veronika päättää kuolla on yksi niistä kolmesta Coelhosta, joista pidän. Yksi on Portobellon noita ja siitä yhdestä en ole varma...

    Hyvä kirjan nimi on mielestäni myös Leena Lehtolaisen Luonas en ollutkaan.

    Mukavaa vappua Sinulle!

    VastaaPoista
  3. Anna Elina: Minullakin on tuon Coelhon lukemisesta jo mennyt useita vuosia, mutta se jäi niin voimakkaasti mieleen silloin, että yhä voin lukea sen suosikikseni.

    Leena Lumi: Minä pidin myös Portobellon noidasta ja Yksitoista minuuttia oli myös hyvä. Muut lukemani eivät sitten olekaan ihastuttaneet yhtä paljon. Mutta olen lukenut veronikasta myös varsin negatiivisia kommentteja. Siksi se tuli mieleen tässä. Mutta hyvä, että muutkin pitävät siitä. :)

    Oi, tuo Lehtolaisen kirjannimi on muuten myös kaunis. Unohdin listalta paljon hyviä nimiä, vaikka selasin Goodreasin hyllyäni sitä varten.

    Kiitos ja hyvää vappau myös sinulle!

    VastaaPoista
  4. Pitää vielä lisätä tuosta Veronikasta, että luin sen ehkä sellaisessa elämäntilanteessa, että se senkin takia vaikutti minuun niin voimakkaasti ja muistan sen jotenkin lohdullisena kirjana.

    VastaaPoista
  5. Täältäkin löytyi vielä yksi komppaamaan Veronikaa. Muista Coelhon kirjoista en sitten olekaan pitänyt (Alkemisti ja Zahir). Veronika oli jotenkin nerokas ihan jo loppuyllätyksenkin suhteen. Muut Coelhot olen mieltänyt hieman sellaiseksi höpöhöpö-syvällisyydeksi. Sen verran huono maku on tosiaan jäänyt noista kahdesta kirjasta, etten ihan heti viitsi Coelhoon uudelleen tarttua.

    VastaaPoista
  6. Minäkin pidin Veronikasta ja se taitaakin olla ainoa Coelhon kirjoista, josta pidin. Olen muutaman muunkin lukenut, mutta eipä pahemmin kolahtanut (ei edes se kuuluisa ja kehuttu Alkemisti).

    VastaaPoista
  7. Mielestäni Coelholla on muutama hyvä kirja, mutta vastaavasti osa on just sitä Sonjan mainitsemaa höpöhöpö-syvällisyyttä. Jostain syystä mulle on myös jäänyt mieleen Coelhon Piedrajoen rannalla istuin ja itkin. Ehkä kirjan runollisen nimen takia (en tietenkään sitä muistanut omassa kirjan nimien listassa mainita). Taisi olla eka tai toka Coelho, jonka luin.

    VastaaPoista
  8. No niin, nythän miun valinnalta meni pohja pois, kun kaikki tykkääkin Veronikasta. :D

    Yhdyn edellisiin kyllä siinä, että Coelholla on taipumus tiettyyn mukasyvällisyyteen, joka tuntuu enimmäkseen päälleliimaltulta.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Anonyymi kommentointi otettu käyttöön, katsotaan jos sanavahvistus riittäisi hillitsemään roskapostia.