tiistai 14. syyskuuta 2010

Dekkareita: Uusia tuttavuuksia

Denise Mina: Veripelto

Olin aiemminkin aloittanut tätä kirjaa pari kertaa, mutta jostain syystä se jäi kesken alkuvaiheessa. Leena Lumen suosituksen ansiosta päätin antaa kirjalle vielä uuden mahdollisuuden, sillä olin vakuuttunut, että pitäisin siitä, kun vain jaksaisin lukea alkua pidemmälle (olen joskus melko kärsimätön ja jätän kirjoja helposti kesken, jos siltä tuntuu, toisaalta palaan myös helposti uudelleen kesken jääneisiin kirjoihin, jos tuntuu, että edellisellä kerralla aika ei vain ollut otollinen). Onneksi tein niin, sillä kolmas kerta todellakin sanoi toden.

Kirjan päähenkilö on Paddy Meehan, joka työskentelee lähettinä Scottish Daily Newsissä ja haaveilee toimittajantyöstä. Katolisen perheen tytär ei halua vielä naimisiin ja kotiäidiksi. Paddy tempautuu mukaan tutkimaan pienen pojan katoamista, johon näyttää syyllistyneen kaksi nuorta poikaa. Paddy ei ole asiasta yhtä varma kuin kaikki muut, vaan aloittaa omat tutkimuksensa, jotka saattavat hänet vaaraan. Kaiken taustalla on vuoden 1981 Glasgow.

Denise Mina on jälleen yksi lisäys taitavien brittidekkaristien, joihin olen koukussa, joukkoon. Päähenkilö Paddy Meehan on lisäksi varsin sympaattinen ja samaistuttava päähenkilö kaikessa epätäydellisyydessään. Sarjasta on ilmeisesti tulossa kaikkiaan viisi osaa, joista kolme on jo suomennettu (tämän lisäksi Suden hetki ja Viimeinen hengenveto). Tätä lisää!




Mari Jungstedt: Kesän kylmyydessä


Tämä on sarjassamme skandinaavisia dekkaristeja, joihin en ole vielä tutustunut. Tai no, nyt sitten olen. Eksyin lomalla kirjastoon ja hetken mielijohteesta lainasin tämän kirjan (sekä puoli tusinaa muuta, mutta ei mennä siihen nyt).

Kirjan tapahtumapaikkana on kesäinen Gotlanti, jossa eräänä aamuna rannalta löytyy naisen ruumis. Murhaa ryhtyy tutkimaan komisario Anders Knutas ryhmineen. Paikalle saapuu myös lauma toimittajia joiden joukossa tukholmalainen Johan Berg, joka aloittaa pian omat tutkimuksensa. Jäljet tuntuvat johtavan uhrin avomieheen, mutta sitten löytyy toinenkin ruumis ja tutkinnan suunta muuttuu. Myös tunnelma saarella kiristyy, sillä murhaajan motiiveista tai uhrien valinnasta ei tiedetä vielä mitään. Kuka tahansa voi olla seuraava.

Minulle tuli tästä mieleen Ann Cleevesin Shetlanti-sarja, joka sijoittuu saariryhmään emämaan kupeessa ja kertoo samalla tavalla suljetummassa yhteisössä tapahtuvista rikoksista kuin tämäkin kirja. Oikeastaan molemmissa eniten kiehtoo juuri miljöö, jossa rikokset tapahtuvat ja ainakaan Jungstedtin kirjat eivät välttämättä erottuisi muista dekkareista sen kummemmin ilman tätä seikkaa.Tosin tämä oli vasta ensimmäinen häneltä lukemani kirja, joten voihan olla, että olen väärässä. Aion kuitenkin lukea seuraavan osan.






Lars Kepler: Hypnotisoija


Hypistelin tätä kirjaa kirjakaupassa joskus kesällä ja lisäsin mielessäni luettavien kirjojen listalle. Kun sitten kirja sattumalta oli kirjaston uutuushyllyssä pitihän se napata mukaan.

Tukholman läheltä Tumbasta on löytynyt miehen ruumis urheilukentän pukuhuoneesta. Kun poliisit menevät viemän suruviestiä miehen perheelle, he löytävät tämän vaimon ja tyttären raa'asti surmattuina. Perheen poika, Josef on kuitenkin vielä elossa, juuri ja juuri. Kun selviää, että perheeseen kuuluu vielä yksi tytär, joka on elossa ja saattaa olla vaarassa, päättää tapausta tutkiva suomalaissyntyinen komisario Joona Linna, että Josef on saatava kertomaan tietonsa surmaajasta keinolla millä hyvänsä. Hän ottaa yhteyttä traumoihin erikoistuneeseen lääkäriin Erik Maria Barkiin ja pyytää tätä hypnotisoimaan Josefin. Erik on vastahakoinen, sillä menneisyydessä on tapahtunut jotain, joka on saanut hänet lupaamaan, ettei hän enää koskaan hypnotisoi ketään. Lopulta Erik kuitenkin myöntyy tietämättä, että saattaa näin myös perheensä vaaraan.

Tässä riitti kyllä jos jonkinmoisia juonenkäänteitä ja välillä oli vaikea pysyä perässä, mikä liittyy mihinkin. Asioita paljastettiin pikku hiljaa ja esimerkiksi Erikin menneisyyden tapahtumat selvisivät vasta joskus puolen välin jälkeen. Hahmoista  Joona Linna jäi harmittavan etäiseksi, mutta ilmeisesti kirjailijat (Lars Kepler nimimerkin taakse kätkeytyvä aviopari Alexander Ahndoril ja Alexandra Coelho Ahndoril) aikovat kirjoittaa sarjan, jossa mies on päähenkilönä.  Täytyy myöntää, että eihän tämä sieltä uskottavimmasta päästä ollut, mutta erittäin koukuttava ja 608 sivua tuli luettua kuin huomaamatta.

½

6 kommenttia:

  1. Patricia Meehan on mahtava mimmi! Odotan niin kovasti hänen seuraavaansa. Minulel on nyt käynyt niin, että Jugstedt ei enää mene sillä tavalla kuin ennen. Ensin tuli Åsa Larsson ja sitten vielä tämä denise Mina ja sitten vielä kaiken huipuksi Johan Theorin. Pakkohan mun on priorisoida ja ilman Meehanin luovaa hulluutta, en selviä!

    Kiva, että löysit jujun. ja kai muistat,e ttä ne luetaan järjestyksessä. Ja mitkä kannet onkaan Suden hetkessä ja Viimeisessä hengenvedossa!

    VastaaPoista
  2. Tosiaan, Paddy on huippu! Piti lainata toinen osa kirjastosta nyt luettavaksi. Ja ehdottomasti järjestyksessä, olen suorastaan pakomielteinen sen kanssa, että sarjojen osat on luettava järjestyksessä. :)

    Tuo on kyllä totta, että priorisointia on joskus pakko tehdä, niin paljon hyviä kirjoja ja kirjailijoita on. Saattaa olla, että en minäkään Jungstedtia jaksa pitkään, jos hyvin samalla kaavalla kirjat menevät. Mutta katsotaan.

    Ja Åsa Larsson on minunkin suosikkejani. Theorinilta olen lukenut vasta Hämärän hetken, josta pidin.

    VastaaPoista
  3. Onneksi olkoon! Olet saanut tunnustuksen, johon liittyy seitsemän paljastuksen kirjoittaminen, palkintonapin käyttöoikeus sekä palkinnon jakaminen edelleen seitsemään blogiin :)

    VastaaPoista
  4. Kuutar, mua hävettää mun kirjoitusvirheet, kun en ehdi oikolukea...

    Sanoit, mitä minä aioin: Jungstedt käyttää samaa formaattia ja nyt ne kirjat tuntuvat minusta hiukan tylsiltä.

    VastaaPoista
  5. Ei se mitään, itse kullakin niitä lipsahtaa tekstiin toisinaan. Minun pelastukseni on oikolukuliitännäinen.

    Pelkäsin juuri tuota. Saattaa olla, että luen hänen kirjojaan vain paremman puutteessa.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Anonyymi kommentointi otettu käyttöön, katsotaan jos sanavahvistus riittäisi hillitsemään roskapostia.