lauantai 31. heinäkuuta 2010

Kaari Utrio: Ilkeät sisarpuolet

Olen lukenut Utriolta lähes kaikki (uusin vielä uupuu) 1800-luvulle sijoittuvat kirjat. Jostain täysin käsittämättömästä syystä en oikein ole saanut luettua hänen muita, vanhempaan aikaan sijoittuvia kirjojaan. En osaa sanoa mistä moinen johtuu. Mutta näistä 1800-luvulle sijoittuvista, kenties hieman kevyemmistä, kirjoista olen pitänyt todella paljon. Tämäkään ei ollut poikkeus.

Kirjassa ilkeät sisarpuolet ovat Matilda ja Emilia Dalman, ainakin jos Beatalta kysytään. Dalmanin siskosten äiti, Maman, on mennyt Tukholmassa uusiin naimisiin upporikkaan miehen kanssa, joka on menehtynyt pian häiden jälkeen. Beata on siis jäänyt orvoksi ja matkustaa  Mamanin kanssa Turkuun tapaamaan sisarpuoliaan, joita ei ole koskaan nähnyt. Turku on kuitenkin juuri raunioitunut suuressa palossa, kun Maman ja Beata saapuvat Tukholmasta, joten Dalmanien tie käy, niin monie muiden tavoin, Helsinkiin. Matildan haaveena on perustaa naisopisto, jonne hän haluaa myös sisarensa Emilian opettajaksi. Emilialla on kuitenkin muita suunnitelmia, sillä hän on ihastunut kirjanpainaja Larry Winteriin. Mutta ihastus tuntuu toivottomalta, sillä herra Winterin on löydettävä rikas puoliso, eikä Emilian perheellä ole varallisuutta.

Ongelmat ovat kovin samansuuntaisia kuin muissakin Utrion vastaavaan aikaan sijoittuvissa kirjoissa. Rikas puoliso pitäisi löytää, mutta se ihastus sattuu yllättäen olemaan tyhjätasku. Jotenkin kummassa asiat tuppaavat järjestymään ja lopussa kaikille käy ansionsa mukaan (toisin sanoen pääpari ainakin saa toisensa). Tuttua kyllä ja turvallista ja siksi niin ihanaa kesälukemista. Eipä näillä helteillä oikein mitään raskaampaa jaksaisikaan. Sitä paitsi Utrion huumori vetoaa ainakin minuun.

6 kommenttia:

  1. Hassu juttu..Olen tavannut Utrion kirja-alalla töissä ollessani ennen "kotiäitivuosia", mutta en ole vieläkään lukenut hänen kirjojaan. Tämä esittelemäsi kirja vaikuttaa mielenkiintoiselta kuten kyllä moni muukin hänen kirja, joten pitänee pistää luettavien listalle tämäkin;)

    VastaaPoista
  2. En ymmärrä miksen saa luettua Utriota, vaikka hänen historian tuntemustaan ihailenkin. En vain saa...

    VastaaPoista
  3. Susa: Suosittelen kyllä, varsinkin, jos romanttiset historialliset romaanit kiinnostavat. :)

    Leena: Joskus se vain on niin, että jotain mitä omasta mielestä kuuluisi lukea tai mistä kaiken järjen mukaan pitäisi tykätä ei saa luettua. Eikä ehkä tarvitsekaan. Itsekin olen Utriolta saanut luettua vain näitä 1800-luvulle sijoittuvia kirjoja, muut eivät ole iskeneet ollenkaan. Outo ilmiö.

    VastaaPoista
  4. Onko tämä osa jotain sarjaa vai itsenäinen teos? Vaikuttaisi kiinnostavalta.

    Olen lukenut Kaari Utriolta vain yhden kirjan: Ruma kreivitär ja pidin siitä. Jostain syystä en kuitenkaan ole lukenut hänen muita kirjojaan. En osaa edes sanoa miksi.

    VastaaPoista
  5. Tämä on ihan itsenäinen teos ja olen melko varma, että pidät tästäkin, kun Ruma kreivitär on kolahtnaut.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Anonyymi kommentointi otettu käyttöön, katsotaan jos sanavahvistus riittäisi hillitsemään roskapostia.