sunnuntai 8. marraskuuta 2009

James Ellroy: Hurmeinen kuu

Minun on pitänyt lukea James Ellroyta jo kauan aikaa, mutta enpä ole saanut aikaiseksi. Isäni on kovasti suositellut kirjailijan tuotantoa ja olen nähnyt Musta Dahlia ja LA Confidential -leffat, joista jälkimmäinen on lempileffojani. No nyt viimein nappasin isän kirjahyllystä tämän Lloyd Hopkins -sarjan ensimmäisen osan. Tarina vei mukanaan jo heti alkusivuilta lähtien eikä lukemisessa mennyt turhan kauaa.

Etsiväylikonstaapeli Lloyd Hopkins alkaa tutkia kahdenkymmenen vuoden aikana tapahtuneita itsemurhiksi luokiteltuja naisten kuolemia epäillen, että kyseessä on taitava sarjamurhaaja. Murhaajan jäljille pääseminen tuntuu kuitenkin mahdottomalta tehtävältä. Samaan aikaan Hopkinsin avioliitto ajautuu kriisiin.

Kirjaa pidetään ensimmäisenä varsinaisena sarjamurhaajista kertovana dekkarina. Väitteen todenperäisyyttä en lähde selvittelemään, mutta lajityypin ystävänä sanoisin, että kirja on erittäin vakuuttava avaus teemalle. Ellroy ei käsittääkseni muussa tuotannossaan ole erikoistunut sarjamurhaajiin. Pidin kirjasta ja aion ehdottomasti lukea trilogian kaksi muuta osaa sekä tietenkin tutustua muuhunkin tuotantoon. Varsinkin L.A. -kvartetti (Musta Dahlia, Hollywood – Suuri tyhjyys, L. A – Langennut kaupunki ja White Jazz – Musiikkia pimeästä ) kiinnostaa minua. Suosittelen "kovaksikeitettyjen" dekkareiden ja sarjamurhaajagenren ystäville.

½

5 kommenttia:

  1. Kuulostaa jännältä. Itse luen aika vähän dekkareita, mutta silloin tällöin on kyllä kivaa lukea jotain hyytävää. Ehkä voisin kokeilla Ellroyta.

    VastaaPoista
  2. Kiva kun löysin blogisi. Luen aika paljon ja joskus on vaikea keksiä uusia nimiä ja saada lukemisideoita. Ja kas, sinun blogissasi oli kasapäin minulle tuntemattomia nimiä, vaikka oli tuttujakin. Näihin arvosteluihn palaan vielä, kun mietin mitä lukisin. Lukusyksyä :)

    VastaaPoista
  3. Hei. Kiva kun löysit tänne. Ja mukava kuulla, että täältä löytyi uutta luettava. Kiitos ja lukusyksyä sinullekin. :)

    VastaaPoista
  4. Ellroy ei tule koskaan kuulumaan suosikkiluekmistooni. Tyylissä mättää jokin. Miehet hänestä eniten pitävätkin...

    VastaaPoista
  5. Ellroylla on tosiaan oma tyylinsä, joka varmasti joko ihastuttaa tai sitten ei. Vielä en ole Ellroyn tuotantoon tutustumista jatkanut, joten en osaa sanoa, onko tyyli miten erilainen myöhemmissä kirjoissa. Jotenkin olen sellaisen käsityksen saanut.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Anonyymi kommentointi otettu käyttöön, katsotaan jos sanavahvistus riittäisi hillitsemään roskapostia.