sunnuntai 15. marraskuuta 2009

Eppu Nuotio: Varjo

Varjo on neljäs Pii Marin -dekkari ja vähintään yhtä hyvä kuin edeltäjänsä Maksu.

Rannalta löytyy murhattu nainen hääpuvussa. Pian selviää, että myös sulhanen on kateissa. Morsian on Shabina, naistutkimusta opiskellut muslimiperheen tytär ja sulhanen kristitty suomalaismies. Poliisit alkavat epäillä kyseessä olevan kunniamurhan. Piin ja Heinon suhde on tässä kirjassa katkolla ja välien selviäminen näyttää mahdottomalta.

Mielenkiintoinen aihe. Onneksi jutun ratkaisu ei ollut aivan ilmeinen. Ja Piin suhdekuviota oli edelleen kiinnostavaa seurata. Eipä tästä nyt oikein muuta sanottavaa ole kuin että odotan jatkoa.

½

6 kommenttia:

  1. Minusta jotenkin Varjossa kiinnostavinta oli juuri tuo suhdekuvio. Sama pätee moneen muuhunkin dekkariin. Onkohan se jotenkin naisellinen tapa lukea jännityskirjoja?

    VastaaPoista
  2. Täytyy tunnustaa, että minuakin kiinnostavat monesti henkilöiden ihmissuhdekuviot, jos ei nyt enemmän, niin ainakin yhtä paljon kuin itse rikos. Saattaa johtua siitä, että olen pohjimmiltani toivoton romantikko.

    VastaaPoista
  3. Moi Kuutar! Ajattelin heittää sinulle pienen haasteen: Kirjoitin juuri Pihlaja-blogiini juttua vast'ikään lukemastani Mark Haddonin "Yölisen koiran merkillisesta tapauksesta", joka myös on eräänlainen dekkari joskin hyvin epätyypillinen. Kyse on bookcrossing-kirjasta, joten lupasin bloggauksessani, että lähetän sen ensimmäiselle lukijalle, joka pyytää kirjaa itselleen kommenttilootan kautta. Käyhän lukaisemassa, voisiko kirja kiinnostaa sinua ja "huuda" sitä sitten kommenttilootassa, jos kiinnostaa. Lähettäisin sen mielelläni juuri sinulle, kun tykkään lukea tätä lukupäiväkirjaasi.

    Oletko muuten aiemmin tutustunut bookcrossaukseen?

    VastaaPoista
  4. Moi! Kiitos haasteesta, se on erittäin mieluinen! Kävin juuri jättämässä kommentin blogiisi.

    Olen rekisteröitynyt Bookcrossing sivuille nimellä Kuutar. Täytyy myöntää, että hirveän aktiivinen en ole ollut vielä. Yhden kirjan olen sattumalta löytänyt joskus. Ideana tämä on mahtava, kun vain sattuisin oikeaan paikkaan oikeaan aikaan joskus. Sähköpostimuikkareista huolimatta onnistun aina missaamaan kirjat.

    VastaaPoista
  5. Moih. Pistin sen kirjan sulle tulemaan maanantaina eli toivottavasti on saapunut perille. Monissa kaupungeissa on erityisiä paikkoja, joihin bookcrossing-kirjoja yleensä jätetään - esim. joku tietty kahvila. Joissakin saattaa olla jopa "virallisia" bookcrossing-hyllyjä. Turussa on useampikin. Tämä jo siksikin, että täysin villisti vapautetut kirjat valitettavan usein vain katoavat kokonaan - joku siivoaa ne pois tajuamatta, että ne ovat bookcrossing-kirjoja.

    Omakin bookcrossing-harrastukseni lähti liikkeille vähän silleen hitaasti, mutta nyt olen pääsemässä vauhtiin. Olen ajatellut rueta kokeilemaan enemmän erilaisia organisoituja vaihtoja. Erityisesti kirjaringit kiinnostavat, on hauska lukea sieltä bookcrossing-sivustolta, mitä kaikki muut ovat kommentoineet.

    VastaaPoista
  6. Moi. Kirja tuli perille, kiitos oikein paljon! Olen jo lukenutkin sen melkein kokonaan. :)

    Täällä ei taida olla mitään virallisia bookcrossing-hyllyjä missään, mutta nyt kun ainakin muutamassa kirjastossa on ns. vaihtohyllyt (eli niihin saa viedä kirjoja joista haluaa luopua ja ottaa tilalle haluamansa) moni vie myös bookcrossing-kirjoja sinne. En vain koskaan satu paikalle oikeaan aikaan.

    Nuo organisoidut vaihdot kuulostaa mielenkiintoisilta.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Anonyymi kommentointi otettu käyttöön, katsotaan jos sanavahvistus riittäisi hillitsemään roskapostia.