tiistai 30. kesäkuuta 2009

Sofi Oksanen: Stalinin lehmät

Luettuani tämän, olen lukenut kaikki Oksasen tähän mennessä kirjoittamat romaanit. Oksanen on ehdottomasti yksi kotimaisista suosikkikirjailijoistani.

Stalinin lehmät kertoo virolaista syntyperää olevan Annan ja samalla hänen äidinpuoleisen sukunsa tarinan. Annan äiti on muuttanut Suomeen naituaan suomalaisen miehen. Kirja liikkuu useammalla aikatasolla samanaikaisesti. Välillä ollaan nykyisyydessä, jossa Anna kamppailee syömishäiriön kanssa välillä kuvataan Annan äidin nuoruutta 70-luvulla ja tämän vanhempien elämää 40-50-luvulla.

Apua, en keksi tästä mitään järkevää sanottavaa, vaikka tuntuu että ptäisi. Tämä ei ollut aivan yhtä vaikuttava kuin Puhdistus, ainakaan minuun tämä ei tehonnut samalla volyymilla. Välillä tuntui jotenkin raskaalta lukea Annan elämästä syömishäiriön kanssa. Ehkä olen liian herkkä tällaiselle, mene ja tiedä. Kaikkein kiinnostavinta antia olivat (jälleen) palaset Viron historiasta. Taidan haluta lukea Oksasen ja Imbi Pajun toimittaman kirjan Kaiken takana oli pelko: Kuinka Viro menetti historiansa ja miten se saadaan takaisin, siinä määrin tuo Viron historia on alkanut kiinnostaa näiden kirjojen myötä.

½

3 kommenttia:

  1. Kiva lukea käsityksesi tästä. Itse tartuin tähän suuri odotuksin Puhdistuksen jälkeen, mutta petyin. Aihe oli hyvä, mutta minusta kirjassa oli kuitenkin liikaa syömishäiriön kuvausta, kuten listoja missä järjestyksessä ruokaa piti syödä, että on helppo antaa ylen. Se toki teki kirjaa todenmukaisemmaksi, mutta vähempikin oksennusrituaalin kuvaaminen olisi riittänyt.. Puhdistus sitä vastoin oli erinomainen kuvaus aiheistaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä lukija- tiedätkö mitä on syömishäiriö? jos et- niin lue stalineista se- mitä muut läheiset eivät huoma. Se kirja ei ole sinulle, jos etsit seikkailua - mutta suosittelen nuorten vanhemmille- vain ne oksennukset- että huomaisi ajoissa oman nuoren hädän.

      Poista
  2. Olen ihan samaa mieltä kanssasi. Tätäkin oli kehuttu kovasti ja koska olin pitänyt Puhdistuksesta ja Baby Janesta (ensimmäinen kirja jonka Oksaselta luin, useampi vuosi sitten), odotin pitäväni tästäkin yhtä paljon. Niin ei kuitenkaan käynyt. Tai sitten tämä vaatisi minulta toisen lukukerran.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Anonyymi kommentointi otettu käyttöön, katsotaan jos sanavahvistus riittäisi hillitsemään roskapostia.