Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2009.

Sofi Oksanen: Stalinin lehmät

Kuva
Luettuani tämän, olen lukenut kaikki Oksasen tähän mennessä kirjoittamat romaanit. Oksanen on ehdottomasti yksi kotimaisista suosikkikirjailijoistani.

Stalinin lehmät kertoo virolaista syntyperää olevan Annan ja samalla hänen äidinpuoleisen sukunsa tarinan. Annan äiti on muuttanut Suomeen naituaan suomalaisen miehen. Kirja liikkuu useammalla aikatasolla samanaikaisesti. Välillä ollaan nykyisyydessä, jossa Anna kamppailee syömishäiriön kanssa välillä kuvataan Annan äidin nuoruutta 70-luvulla ja tämän vanhempien elämää 40-50-luvulla.

Apua, en keksi tästä mitään järkevää sanottavaa, vaikka tuntuu että ptäisi. Tämä ei ollut aivan yhtä vaikuttava kuin Puhdistus, ainakaan minuun tämä ei tehonnut samalla volyymilla. Välillä tuntui jotenkin raskaalta lukea Annan elämästä syömishäiriön kanssa. Ehkä olen liian herkkä tällaiselle, mene ja tiedä. Kaikkein kiinnostavinta antia olivat (jälleen) palaset Viron historiasta. Taidan haluta lukea Oksasen ja Imbi Pajun toimittaman kirjan Kaiken takana ol…

Paul Auster: Sattumuksia Brooklynissa

Kuva
Paul Auster on kovasti kehuttu kirjailija, jolta olen aiemmin lukenut vain kirjan Oraakkeliyö, josta pidin. Tämä on tuorein suomennos ja jo näiden kahden kirjan perusteella uskallan nostaa Austerin lempikirjailijoideni joukkoon.

Kirjan päähenkilö on 60-vuotias Nathan Glass, joka muuttaa Brooklyniin keuhkosyöpähoitojen jälkeen kuolemaan. Kuolemaa ei kuitenkaan tule vaan Nathan saa uuden elämän. Brooklynissä hän törmää sattumalta sisarenpoikaansa Tomiin ja tutustuu tämän pomoon, antikvariaatinomistaja Harry Brightmaniin, jolla on ollut värikäs elämä. Pian Tomin luo ilmestyy hänen sisarentyttärensä, joka ei suostu puhumaan sanaakaan. Sisaren itsensä olinpaikasta ei ole tietoa. Yhtäkkiä Nathanin elämä on täynnä uusia tuttavuuksia ja sukulaisia ja erilaisia sattumuksia. Paljon ehtii tapahtua ennen kuin kaikkien elämä asettuu uomiinsa. Kirjan lopussa kenenkään elämä ei ole enää entisensä.

Auster kirjoittaa asioista mielenkiintoisesti ja turhia kainostelematta. Minäkertoja Nathanin kautta …

Chelsea Cain: Sydänverellä

Kuva
Bongasin tämän kirjan (kuten niin monta muuta kirjaa) Luetut.netistä. Kyseessä on amerikkalainen sarjamurhaaja-trilleri, jota on verrattu jopa Uhrilampaisiin. Uhrilampaiden lukemisesta on minulla vierähtänyt jo sen verran aikaa, etten osaa sanoa pitääkö vertaus paikkaansa. Jotenkin epäilen kuitenkin vahvasti, vaikkei tämä huono kirja ollutkaan.

Kirjan päähenkilö (tai yksi niistä) etsivä Archie Sheridan on tullut kuuluisaksi "kaunotartappajaksi" kutsutun pahamaineisen sarjamurhaajan Gretchen Lowellin kiinniottajana. Archie joutui Gretchenin vangiksi ja kidutettavaksi, mutta selvisi hengissä ja sai passitettua naisen telkien taakse. Nyt Archieta tarvitaan jälleen, sillä liikkeellä on teinityttöjä kidnappaava sarjamurhaaja. Lisäväriä kuvaan tuo Heraldin toimittaja Susan Ward joka saa tehtäväkseen artikkelisarjan Archiesta ja pääsee näin seuraamaan tämän työtä läheltä.

Tapahtumat etenivät nopealla tempolla ja kirja oli erittäin koukuttava joten se oli luettava nopealla tahdilla…

Marian Keyes: Watermelon

Kuva
Vaikka olenkin lukenut hömppää pienen ikäni on lukemiseni keskittynyt lähinnä kotimaiseen hömppään. Ulkomaista olen lukenut vasta ihan viime aikoina. Marian Keyesiä on ylistetty kovasti ja hän on ollut lukulistallani jo pitkään. Ongelmana on vain ollut se, että hänen kirjojaan on suositeltu luettavaksi englanniksi, jotta niistä saa kaiken irti, mutta paikallisen kirjaston valikoimissa on vain kaksi hänen teostaan alkukielellä ja nekin ovat aina lainassa. Niinpä sitten kyllästyin ja päätin viimein ostaa joitakin hänen kirjojaan itselleni. Päädyin aloittamaan Keyesin esikoiskirjasta Watermelon, joka aloittaa Walshin -perheen siskoksista kertovan sarjan.

Watermelonin päähenkilö on Walshin sisaruksista vanhin, 29-vuotias Clare. Clare asuu Lontoossa miehensä Jamesin kanssa ja kirjan alussa hän synnyttää esikoisensa. Pian synnytyksen jälkeen, Claren vielä ollessa sairaalassa, James ilmoittaa rakastuneensa toiseen naiseen ja jättävänsä Claren. Tämä tulee Clarelle täytenä yllätyksenä eikä hä…

Paulo Coelho: Piedrajoen rannalla istuin ja itkin

Kuva
Tämän lukemisesta on jo jonkin aikaa. Olen ollut laiska viime aikoina ja olen jäljessä päivityksissäni.

Piedrajoen rannalla istuin ja itkin kertoo Pilarista, joka kohtaa lapsuuden ystävänsä, jonka on nähnyt viimeksi 11-vuotiaana. Pojasta on kasvanut hengellinen opettaja, joka puhuu jumalan naisenkasvoista ja jolla on parantamisen lahja. Pilar lähtee miehen mukaan Ranskan Pyreneille.

Tämä kirja herätti aika ristiriitaisia tunteita. Aihe oli kovin hengellinen ja näin uskonnottoman hieman vierastan tällaisia aiheita. Tosin Coelholla tuo hengellisyys on läsnä jokaisessa kirjassa enemmän tai vähemmän. Tässä kirjassa se vain oli suuremmassa roolissa. Kieltämättä kirjan esittämä ajatus jumalan naispuolisista kasvoista oli kiehtova. Myös periaate, että pohjimmiltaan kaikilla uskonnoilla on sama jumala/jumaluus, esiintymismuodot vain vaihtelevat, tuntui omaan ajatusmaailmaani sopivalta. Muutenkin olen taipuvainen panteistiseen ajattelumalliin, joten siihen istuu tuo Coelhon maailmansielu ajat…