keskiviikko 25. kesäkuuta 2008

Ian McEwan: Rannalla

Pidin Sovituksesta niin paljon, että päätin lukea lisää McEwania. Rannalla on miehen uusin teos. Kirja kertoo hääyötään viettävästä tuoreesta avioparista. Molemmat puolisot ovat seksuaalisesti kokemattomia, mutta eivät saa puettua pelkojaan sanoiksi. Tämä johtaa väärinkäsityksiin ja tulkintavirheisiin, joista ei seuraa mitään hyvää.

Jälleen kerran on ylistettävä McEwanin kerrontaa. Teksti soljuu huomaamatta ja vaivattomasti eteenpäin. Pääpaino on avioparin ajatusten kuvaamisessa. Takaumina kerrotaan myös, kuinka heidän tarinansa on edennyt kohtaamisesta nykyhetkeen.

En voinut olla samaistumatta Florenceen, vaimoon, jota pelkkä ajatuskin penetraatiosta inhotti. Ehkä tämän vuoksi en osannut olla objektiivinen enkä asettua miehen asemaan. Suoraan sanottuna tämän käytös ja asenne, varsinkin loppupuolella ärsytti. Niinpä en osannut olla pahoillani siitä, millaiseksi hänen elämänsä myöhemmin osoittautui. Loppujen lopuksi kaikki oli niin pienestä kiinni. Yksi ele ja tulevaisuus olisi voinut olla aivan toisenlainen. Jälleen kerran tuli todistettua myös se, miten tärkeää on puhua asioista, keskustella mieltä painavista asioista. Kaiken sulkeminen sisälleen ei auta ketään, kaikkein vähiten itseään. Tämäkin tarina olisi voinut päättyä onnellisemmin (tai ainakin toisella tavalla), jos päähenkilöt olisivat kertoneet toisilleen peloistaan ja puhuneet asiat halki.

Arvosana:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Anonyymi kommentointi otettu käyttöön, katsotaan jos sanavahvistus riittäisi hillitsemään roskapostia.