torstai 26. kesäkuuta 2008

Ian McEwan: Amsterdam

Jo kolmas McEwanin kirja lyhyen ajan sisällä. Hänestä on kovaa vauhtia tulossa yksi lempikirjailijoistani. Olen mieltynyt hänen tyyliinsä ja ei niin kevyistä aiheista huolimatta kirjat ovat helppoa luettavaa.

Kirja alkaa, kun kaksi ystävystä menevät entisen rakastajattarensa hautajaisiin. Nainen on kuollut vasta vähän päälle viisikymppisenä nopeasti edenneeseen rappeuttavaan sairauteen. Miehet sopivat, että jos jompikumpi sairastuu vakavasti, toinen päästää tämän tuskistaan.

Kirja on sarkastinen kertomus itsepetoksesta ja moraalisista valinnoista. Jälleen kommunikaation puute ja sanomatta jätetyt asiat johtavat tapahtumiin, jotka olisi vältetty keskustelemalla. Tai sitten ei.

Pidin tästäkin kirjasta ja varsinkin sarkastisuus ja mustahko huumori miellytti minua. Aion ehdottomasti lukea kaikki McEwanin teokset.

Arvosana:

3 kommenttia:

  1. Olen lukenut vain yhden McEwaninen kirjan, Sovituksen. Siitä on sen verran aikaa, että muistan vain pitäneeni siitä. Nämä muutkin alkoivat nyt kiinnostaa. Hyllyssäni on McEwanin Lauantai. Jostain syystä ei ole tullut luettua sitä. Täytyy varmaan pian lukaista.

    VastaaPoista
  2. Kannattaa todellakin lukea muitakin McEwanin kirjoja. Ainakin nämä kolme ovat kaikki olleet erittäin hyviä. Itse olen yrittänyt tuota Lauantaita saada lainaan kirjastosta, mutten ole vielä onnistunut.

    VastaaPoista
  3. Kehusi kuulostavat houkuttelevilta. Jostain syystä tämä McEwan on tuntunut semmoiselta kirjailijatyypiltä (ulkomaalainen, mies, "vakava") johon en ole niin innostunut. Mutta voisi joskus kokeilla tätäkin, kun sinäkin kerran tykkäät. :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Anonyymi kommentointi otettu käyttöön, katsotaan jos sanavahvistus riittäisi hillitsemään roskapostia.