sunnuntai 18. toukokuuta 2008

Kaari Utrio: Kiilusilmä feministi eli miksi en enää matkusta junassa

Kaari Utrio kuuluu suosikkikirjailijoihini ja omasta hyllystäni löytyykin muutama hänen romaaninsa. Koko tuotantoa en ole vielä lukenut, mutta vakaa aikomus olisi. Nyt lukemani kirja on kokoelma hänen kolumnejaan, jotka ovat ilmestyneet eri lehdissä vuosien varrella. Kolumnit on jaettu teeman mukaisesti eri osioihin. Aihepiirit liikkuvat naisen ja lasten asemasta maaseutuun ja kirjailijana olemiseen.

Olen lukenut Utrion kolumneja aina, kun olen jostain lehdestä niitä bongannut. Näistä lähes kaikki olivat minulle kuitenkin ennestään tuntemattomia. Mukana on niin kantaaottavia kuin hieman kevyempiäkin kolumneja. Utrion tyyli on sarkastinen ja humoristinen. Hän ottaa kantaa aiheisiin, jotka pistävät ainakin minut ajattelemaan. Monet jo 80-luvulla kirjoitetut kolumnit tuntuvat yhä ajankohtaisilta, mikä laittaa miettimään, eivätkö asiat todellakaan ole muuttuneet tämän enempää.

Kaikenkaikkiaan positiivinen lukukokemus, vaikka ehkä hiukan raskas paketti kerralla luettuna. Kolumnit taitavat olla parhaimmillaan luettuna lehdestä. Tämä ei tosin ollut ensimmäinen lukemani kolumnikokoelma. Olen lukenut kaikki Anna-Leena Härkösen kokoelmat (joista pidin myös). Ne ovat ohuempia kuin kuin tämä ja ehkä siksikin jotenkin kevyemmän tuntuisia.

Arvosana:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Anonyymi kommentointi otettu käyttöön, katsotaan jos sanavahvistus riittäisi hillitsemään roskapostia.