Blogistanian Globalia 2011 -ehdokkaani

Blogistanian Globalia 2011 on vastine taannoiselle Blogistanian Finalndialle. Tällä kertaa on tarkoitus "äänestää parhaita ulkomaisia, vuonna 2011 Suomessa suomeksi tai ruotsiksi julkaistuja, aikuisten kaunokirjallisia teoksia". Itse olen lukenut vain muutaman 2011 julkaistun kirjan, mutta sain niistä kokoon viiden kirjan listan, joka näyttää tältä:

1. Michael Cunnigham: Illan tullen

Cunningham lunasti paikkansa lempikirjailijoideni joukossa jo Tunneilla ja tämä kirja vain vahvisti sitä. Upea kirja, joka suorastaan lumosi minut.

2. Kate Atkinson: Ihan tavallisena päivänä

Dekkarihyllystä poimittu kirja, jota en ihan ensimmäiseksi luokittelisi dekkariksi, vaikka tämä sellaisia elementtejä sisälsikin. Kiehtova tarina ja mielenkiintoiset henkilöhahmot pitivät kyllä otteessaan ja jään innolla odottamaan jatkoa.

3. Geert Kimpen: Kabbalisti

Tämä oli ehdottomasti vuoden yllättäjä lukukokemuksellaan, josta lisää täällä.

4. Susan Fletcher: Noidan rippi

Kauniisti kirjoitettu, surullinen tarina, joka jäi mieleen kummittelemaan.

5. Claudie Gallay: Rakkaus on saari


Tyrskyjä en ole vielä lukenut, mutta tästä pidin kovasti. Kirjailijan tyyli ja surumielinen tarina tekivät vaikutuksen.

H. G. Wells: Aikakone

Nyt on sitten Science Fiction -haaste avattu ihan käytännössä. Minulla oli oikeastaan valinnan vaikeus kirjojen suhteen siinä mielessä, että niin paljon on lukematta. Olen lukenut scifiä todella vähän, vaikka koko ajan on ollut aikomus lukea enemmän. Toisin sanoen lukematta ovat kaikki klassikot, kuten vaikkapa tämä. Valitsin tämän, koska se sopi aikamatkustuskategoriaan. Täytyy sanoa, että kirja yllätti varsin positiivisesti. Tunnustan, että kirjan aikainen julkaisuajankohta (1895) herätti hieman ennakkoluuloja, mutta olin siis väärässä, jälleen.

Kirjassa englantilainen tiedemies, jota kertoja kutsuu aikamatkustajaksi, on keksinyt aikakoneen, jonka avulla hän matkustaa tulevaisuuteen. Palattuaan uskomattomalta matkaltaan aikamatkustaja kertoo matkastaan tuttavilleen, jotka eivät oikein usko hänen puhuvan totta. Kirjan tulevaisuudenkuva on varsin raadollinen ja lohduton. Kun kaikki maailman vitsaukset ovat jääneet historiaan ja on saavutettu näennäisesti täydellinen tila, on ihmisen älyllinen kehitys pysähtynyt. Ihmiskunta on jakautunut kahtia henkisesti ja fyysisesti rappeutuneisiin ja nautintoja jahtaaviin eloihin sekä maan alla asustaviin työläisiin morlokeihin, jotka metsästävät eloita ravinnokseen.

Siinäpä tulevaisuudenkuva, jonka ei toivoisi toteutuvan. Olen tosin itsekin pessimistinen maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuuden suhteen. Tällä menolla päädytään varmasti johonkin dystopiakirjallisuudessa kuvattuun vaihtoehtoon ja niitähän riittää. Mutta eipä siitä nyt sen enempää.

Aiheena aikamatkustus on aina kiehtova mentiinpä sitten tulevaisuuteen tai menneisyyteen. Jos nyt hatara muistini pelaa oikein, en ole tainnut lukea aiheeseen liittyviä kirjoja vaan se on tuttu enemmänkin elokuvien ja tv-sarjojen puolelta. Haastetta varten tekemälläni alustavalla kirjalistalla on mukana toinenkin aikamatkustuskategoriaan sopiva kirja, Connie Willisin Tuomiopäivän kirja, joka on ollut lukulistallani jo aika pitkään.

Kirjan tarina on kiinnostava ja avautuu lukijalle hiljalleen samalla, kun aikamatkustaja pääsee kertomuksessaan eteenpäin. Aikamatkustaja tekee havaintojensa pohjalta päätelmiä tulevaisuuden maailmasta, mutta kertomuksen edetessä osa päätelmistä paljastuu virheellisiksi. Lopulta hän muodostaa jonkinlaisen teorian siitä kuinka vallitsevaan tilanteeseen on päädytty. Kirjan tulevaisuuden kuvaan vaikuttaa luonnollisesti se, että kirja on kirjoitettu 1800-luvun lopulla ja Wells on visioinut mahdollisen tulevaisuuden uhkakuvan sen ajan yhteiskunnallisista oloista.

Kuten sanoin, olin hieman skeptinen kirjan suhteen, mutta kerronta ei ollut ollenkaan raskasta ja tarina soljui eteenpäin sujuvasti. Olisiko syy sitten käännöksen, joka oli tässä painoksessa vuodelta 2000. Toisin sanoen kirjan kieli ei ollut vanhahtavaa kuten pelkäsin. Jotenkin itselläni lukemista saattaa hidastaa se, jos kirjan kerronta on kovin vanhahtavaa ja siksi(kin) monet klassikot ovat jääneet kesken. Mutta ei onneksi tämä.

Kaiken kaikkiaan pidin kirjasta ja aion varmasti jossain vaiheessa lukea lisää H. G. Wellsiä. Varsinkin Maailmojen sota ja Tohtori Moreaun saari kiinnostavat.

H.G. Wells: Aikakone (The Time Machine). Desura 2000. Suomentanut Tero Valkonen. 94 sivua.

Science Fiction -haaste

Kuusi kovaa kotimaista-haaste

Kuusi kovaa kotimaista on Morren ideoima haaste, johon lähden mukaan, sillä lukulistalla on iso kasa kotimaisia kirjoja, joita en vieläkään ole tullut lukeneeksi ja viime vuonna luin todella vähän kotimaisia kirjailijoita. Tämän voi myös kätevästi nivoa yhteen Finlandia-haasteen kanssa (ainakin osittain).

Säännöt:

• valitse kuusi (6) kotimaista kirjaa, jotka sinun on ollut tarkoitus lukea muttet ole saanut vielä aikaiseksi
• kirjan pitää olla ilmestynyt ennen vuotta 2012
• suorita haaste 6.12. 2012 mennessä ja ilmoita suorituksestasi tämän postauksen kommenttiosiossa
• voit osallistua vaikkei sinulla olisikaan blogia (tai et halua blogata aiheesta), ilmoita vain lukemasi kirjat ja valitse itsellesi nimimerkki
• haasteen suorittaneiden kesken arvotaan yllätyspalkinto 6.12. 2012

Oma listani näyttää alustavasti tältä:

• Väinö Linna: Täällä pohjan tähden alla (ainakin ensimmäinen osa, en uskalla luvata enempää)
• Eeva Joenpelto: Tuomari Müller, hieno mies
• Bo Carpelan: Kesän varjot
• Sipra Kähkönen: rautayöt (pitäisi vihdoinkin jatkaa Kuopio-sarjan lukemista)
• lisää Hilkka Raviloa
• jotain Jari Tervolta (Tervo on ollut lukulistalla ikuisuuden)

Science Fiction -haaste

Taikakirjaimet-blogista bongattu, alun perin täältä liikkeelle lähtenyt, haaste, jossa on tarkoitus lukea yksi kirja kustakin alla mainitusta kategoriasta. Pohdin jo alustavasti mahdollisia lukuvalintoja kuhunkin kategoriaan, mutta tämä lista saattaa elää matkan varrella (kuten lukuhaastelistani aina).

1. Nuorille suunnattu science fiction

Annika Luther: Kodittomien kaupunki

Nimensä mukaisesti, kustantajan määrittelemä YA-kirja,voi edustaa mitä tahansa subgenreä.

2. Aikuisten science fiction


Iain M. Banks: Muista Flebasta

Vastaavasti aikuisille suunnattua science fictionia, ei rajoituksia mahdolliselle subgenrelle.

3. Hugo-voittaja

China Miéville: Toiset

4. Science fiction -klassikko – julkaistu -1950

George Orwell

Hugo-listasta löytää tämänkin kategorian kirjaehdokkaita, mutta myös täältä löytyy vaihtoehtoja.

5. Science fiction -moderni klassikko - 1951-1992

Connie Willis: Tuomiopäivänkirja

Hugo-lista ja classics-lista auttanevat tässäkin.

6. Steampunk

Alan Moore: The League of Extrodinary Gentlemen 1

Goodreadsin listalta löytyy joitain ehdokkaita, mutta lista on osin virheellinen, sillä esimerkiksi listalla olevat Richard Mathesonin Olen legenda ja Scott Lynchin Locke Lamoran valheet EIVÄT taida kuulua kategoriaan, vaikka Goodreadsissa niin väitetäänkin. Wikipediaauttaa jälleen osaltaan valinnassa.

7. Robotit / Kyborgit / Androidit

Philip K. Dick: Palkkoinmetsästäjä

Ehdokkaita löytyy täältä.

8. Avaruusalukset / Alienit

Arthur C. Clarke: 2001 avaruusseikkailu

Tapahtumapaikkana avaruusalus tai mukana alienit, jotka huomattavassa/merkittävästi vaikuttavassa roolissa. Ehdokkaita esim. täältä.

9. Aikamatkustus / Vaihtoehtohistoria / Rinnakkaisuniversumi

H. G. Well: Aikakone

Aikamatkustukseen löytyy ehdokaskirjoja Wikipediasta tai Goodreadsin listalta. Vaihtoehtohistoria-ehdokkaita voi etsiä täältä ja rinnakkaisuniversumi-ehdokkaita täältä.

10. Apokalyptinen / Dystopia / Utopia

Margaret Atwood: Oryx ja Crake

Apokalyptisia ehdokkaita löytyy Wikipediasta, dystopiaa niin ikään Wikipediasta tai Goodreadsista. Utopiaa kenties tältä listalta.

11. Kyberpunk

William Gibson: Neurovelho

Kyberpunkkia löytyy Wikipedian listalta tai Goodreadsista.

12. Hullu tiedemies / Geneettiset kokeilut / Ympäristökatastrofit


Aldous Huxley Uusi uljas maailma

Teemaan liittyviä kirjoja löytyy mahdollisesti esimerkiksi Goodreadsista.




Edit. Ja Blogger heittelee muotoilut taas miten sitä sattuu huvittamaan...

Uusi vuosi, uudet haasteet

Vaikka viime vuoden kirjalliset haasteet menivät miten menivät on aika asettaa uusia haasteita. Onneksi en ole näiden kanssa mitenkään ryppyotsaisen vakavasti liikkeellä, sillä viime vuoden haasteista en saanut päätökseen yhtäkään. Katsotaan miten tänä vuonna käy. Toisaalta tavoite ja sen saavuttaminen ovat usein kaksi eri asiaa.

Tälle vuodelle olen ottanut nyt kaksi haastetta, joista on tulossa vielä omat tekstinsä. Katsotaan vieläkö vuoden mittaan ilmaantuu uusia mielenkiintoisia haasteita vai jäävätkö nämä ainoiksi.

Ensimmäisenä nappasin itselleni Morrelta Kuusi kovaa kotimaista -haasteen. Viime vuonna tuli luettua todella vähän kotimaista kirjallisuutta, joten tämän haasteen myötä tänä vuonna tulee toivottavasti luettua enemmän kotimaisia kirjailijoita.

Toinen haaste on Taikakirjaimet- blogista liikkeelle lähtenyt Science fiction -haaste, joka tuli hyvään saumaan, sillä mielessä on ollut, että sci-fiä pitäisi lukea lisää.

Kestohaasteet Maailmanvalloitusja Finlandia-haaste jatkuvat toki myös (hamaan tulevaisuuteen).

Oikein hyvää ja kirjaisaa joulua kaikille!

Lukutoukan katsaus vuoteen 2011-haaste

Minäkin päätin vastata tähän Susan heittämään haasteeseen, jossa on tarkoitus vastata kysymyksiin tänä vuonna luetuilla kirjoilla. Piti muuten ihan tarkistaa, mitä kaikkea on tullut luettua, sillä alkuvuodesta luetut olivat jo osittain unohtuneet.

1. Minkä lukemasi kirjan olisit toivonut löytäväsi juuri joulupaketista tänä vuonna, ellet jo olisi lukenut sitä?

Kathryn Stockett: Piiat

2. Mitä kirjaa suosittelisit ystävälle, joka ei ole lukenut paljoa, mutta kaipaisi lukuelämyksiä?

Alice Munro: Liian paljon onnea

3. Mikä kirja sinun teki mieli jättää kesken ? 

Mia Vänskä: Saattaja

4. Mikä kirja sai sinut vuodattamaan kyyneleitä?

Susan Fletcher: Noidan rippi

5. Minkä kirjan lukemista odotit ennakkoon eniten?

Karin Slaughter: Broken

6. Mikä kovasti pitämäsi kirja sai mielestäsi aivan liian vähän näkyvyyttä ja ns. blogisavuja?

Geert kimpen: Kabbalisti

7. Mikä kirja oli suurin pettymys? 

Meg Gardiner: Muistojenkerääjä

8. Minkä kirjan ottaisit ainoaksi kirjaksi autiolle saarelle uudestaan...ja uudestaan luettavaksi?

Joyce Carol Oates: Haudankaivajan tytär

9. Mikä kirja herätti sinulla eniten halua keskustella kirjan tapahtumista ja henkilöistä?

Jodi Picoult: Yhdeksäntoista minuuttia

10. Minkä kirjan sulkisit aikakapseliin avattavaksi sadan vuoden päästä täällä Suomessa?

Johanna Sinisalo: Enkelten verta

11. Mistä kirjasta haluaisit nähdä elokuvan, ellei sitä jo ole tehty? 

Jane Johnsson: Saharan tytär

12. Minkä kirjan ns. jälkimaku oli niin voimakas, että mietit sitä vielä pitkään viimeisen sivun kääntämisen jälkeenkin?

Chimamanda Ngozi Adichie: Purppuranpunainen hibiscus

13. Mikä kirja oli suurin yllättäjä hienon lukukokemuksen myötä?

Markus Nummi: Karkkipäivä

14. Mistä kirjasta et muista enää paljoakaan, vain lähinnä tunnelmia ja pätkiä sieltä täältä tapahtumista?

Paolo Giordano: Alkulukujen yksinäisyys

15. Mitä kirjaa suosittelisit eniten muille kirjablogisteille?

Joyce Carol Oates: Haudankaivajan tytär

Musiikkihaaste - viikot 8 - 12

Ei, en suinkaan ole hylännyt blogia. Olen vain ollut muiden juttujen lumoissa niin tiiviisti, että tämä on jäänyt paitsioon. Sen takia musiikkihaastekin laahaa nyt pahasti jäljessä. Yritän kuroa kiinni tätä haastetta, joten postaan nyt viikot 8-12 kerralla. Ja jatkoa seuraa piakkoin.


08 - Kappale jonka sanat osaan ulkoa 

Näitä on kyllä paljonkin. Sanat jäävät mieleeni helposti ja varsinkin paljon kuuntelemani biisit osaan melkein unissanikin. Neko Casen Hold On Hold On on yksi kestosuosikki, jonka sanat ovat jääneet mieleen monien kuuntelukertojen ja mukana laulamisen myötä. Upea biisi johon ei pysty kyllästymään. Ja Neko on ihana!

 09 - Kappale jonka tahdissa voin tanssia 

Ensin on myönnettävä, että en yleensä tanssi muuten kuin korkeintaan yksin kotona, kun kukaan ei näe. On tosin tiettyjä biisejä, jotka alkavat pakostakin tanssittaa ja Mando Diaon Dance with Somebody on sellainen (eikä ainoastaan nimensä puolesta):

10 - Kappale joka saa minut nukahtamaan 

Jos olen oikein väsynyt varmaan ihan mikä tahansa rauhallisempi kipale vie unten maille. Jostain syystä Husky Rescuen New Light of Tomorrow kuulostaa ihan yömusiikilta ja tämän soidessa olisi ihana nukahtaa.

11 - Kappale lempibändiltäni/-artistiltani 

Jos nyt on pakko valita kaikkien suosikkien joukosta yksi ehdoton lemppari, niin se on Nightwish. Olen fanittanut bändiä kohta kolmetoista vuotta eikä loppua näy, joten voin sanoa, että se on kaikista rakkain bändi minulle. Tähän voisi valita montakin biisiä, mutta valitsin Dead Boy's Poemin, koska se on yksi lempibiisejäni ja minusta on ihana kuulla vanhoja biisejä myös Anetten laulamana. Jos minulta kysytään, niin ne taittuvat häneltä suorastaan erinomaisesti. ♥ Maaliskuuta odotellessa...

12 - Kappale bändiltä/artistilta jota inhoan 

En tiedä miksi haluaisin valita inhoamaltani artistilta yhtäkään biisiä. Jos en pidä jostain, en kuuntele sitä ja piste en käytä energiaa turhaan inhoamiseen. Mutta jos nyt jotain on pakko sanoa, niin tähän kävisi ihan mikä tahansa biisi Lauri Tähkältä Elonkerjuun kanssa tai ilman sitä. Biisin voitte valita itse.

Karin Slaughter: Genesis

Raivostuttavan ja tuskastuttavan lukujumituksen katkaisijaksi nousi lempidekkaristeihini kuuluvan Karin Slaughterin kolmas Atlantaan sijoittuva dekkari Genesis (suom. Kivun jäljet). Tunnustan ostaneeni kirjan jo ajat sitten, mutta jotenkin se jäi hyllyni uumeniin odottamaan otollisempia aikoja. Voi olla, että olisin jo lukenut sen, jos kysessä olisi ollut suomenkielinen painos. Olen lukenut jonkin verran englanniksikin, mutta enimmäkseen hömppää (ja Pottereita). Ainakin itselläni englanninkielisten kirjojen lukeminen on huomattavasti hitaampaa ja vaatii paljon enemmän keskittymistä. Joka tapauksessa lukutuskailussani nappasin tämän kirjan hyllystä, sillä ajattelin tuttujen hahmojen ja vetävän juonen vievän mukanaan kielestä huolimatta. Enkä muuten ollut väärässä.

Pieni varoituksen sana spoilereita kaltaisilleni kaihtaville: Jos et ole lukenut kirjoja, mutta aiot ne lukea, älä jatka tekstin lukemista tämän kappaleen jälkeen, sillä viittaan aiempiin kirjoihin. Suosittelen lukemaan Slaughterin kirjat järjestyksessä aloittaen ihan ensimmäisestä, joka on nimeltään Sokaistu (Blindsighted). Kuusi ensimmäistä kirjaa kertovat Sara Lintonista. Seuraavat kaksi (Triptyykki ja Pelon huone) sijoittuvat Atlantaan ja esittelevät uuden päähenkilön, Will Trentin.

Genesis (tai oikeastaan alkuperäiseltä nimeltään Undone, Genesis on kansainvälisen version nimi) aloittaa Georgia-sarjan, joka tuo yhteen Grant County-sarjasta tutun lastenlääkärin ja kuolemansyyntutkijan Sara Lintonin ja kahden edellisen kirjan päähenkilön erikoisagentti Will Trentin. Sara Linton on Häpäistyn traagisten tapahtumien jälkeen muuttanut Altantaan ja yrittää selviytyä päivästä toiseen surun ja raskaiden muistojen kanssa. Sara on töissä Gradyn sairalaan ensiavussa, jonne Will Trent toimittaa työparinsa Faith Mitchellin, tämän pyörryttyä oikeustalon parkkipaikalla. Samaan aikaan ensiapuun tuodaan myös auton alle jäänyt nainen, jonka kehossa on kidutuksen merkkejä. Will Trent kiinnostuu tapauksesta ja pian selviää, ettei nainen ole suinkaan ainoa uhri. Joku sieppaa naisia, pitää heitä vankinaan ja tekee heille sadistisia tekojaan. Mutta mitä yhteistä kaikilla uhreilla on? Myös Sara tempautuu mukaan tutkimuksiin ja tutustuu samalla paremmin Faithiin ja Williin.

Olin suoraan sanottuna vihainen siitä, miten Häpäisty loppui. Juuri kun kaikki näytti olevan hyvin Saran ja Jeffreyn elämässä, kaikkoi hajoaakin palasiksi. Onneksi kirjailija ei lopettanut Saran tarinaa siihen lopullisesti vaan toi hänet takaisin ja antoi mahdollisuuden päästä seuraamaan hänen vaiheitaan kaiken tapahtuneen jälkeen. Seuraavassa kirjassa on muuten jälleen mukana myös Lena Adams, hahmo joka kuului omiin suosikkeihini Grant Countysta.

Slaughterin vahvuus on ehdottomasti (koukuttavan juonen ohella) mielenkiintoisissa henkilöhahmoissa, joilla kaikilla on omat heikkoutensa ja vahvuutensa ehkä myös kompleksinsa. Tässä kirjassa oli kolme päähenkilöä, joiden kaikkien henkilökohtaista elämää valotettiin vuorollaan. Yksikään henkilöistä ei mielestäni jäänyt pintapuoliseksi tai ohueksi vaan jokaiseen oli paneuduttu yhtä paljon. Itse pidin kaikista kolmesta henkilöstä ja luin mielenkiinnolla jokaisen elämän käänteistä. Kutkuttavinta oli seurata Saran ja Willin tutustumista ja odotan mielenkiinnolla mihin se johtaa jatkossa. Minun oli pakko tilata kaksi seuraavaa kirjaa (Broken ja Fallen), että saan tietää, mitä tapahtuu seuraavaksi.

Lukublokkia ja kirjahankintoja

Syksy ja kuukausi sitten alkanut työharjoittelu ovat hidastaneet lukutahtini olemattomiin. Olen kyllä haalinut mielenkiintoisia kirjoja kirjastosta, mutta suurin osa on pitänyt palauttaa takaisin lukemattomana. Joukossa oli sellaisia kirjoja kuin Paluu Rivertoniin, Rakkauden aikakirja, Huominen on liian kaukana ja Nelikätisen soiton mahdottomuus. Olen varma, että kaikki ovat erinomaisia kirjoja, mutta en vain päässyt yhdessäkään alkua pidemmälle. Enkä ole saanut luettua juuri mitään muutakaan. On siis menossa kunnon lukublokki. Otetaan vastaan hyviä vinkkejä sen katkaisemiseksi. Tunnustan myös potevani huonoa omatuntoa siitä, etten ole kirjoittanut tänne mitään kirjoihin liittyvää aivan liian pitkään aikaan.

Viime viikolla piipahdin Helsingissä iki-ihanan Tori Amosin aivan mahtavalla keikalla. Olen vieläkin ihan mykistynyt. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun näin hänet livenä ja todella toivon, ettei se jää viimeiseksi. Tulihan siellä Helsingissä myös shoppailtua. Tosin enemmän muuta kuin kirjoja, olen yrittänyt rajoittaa kirjojen ostelua, kun tällä hetkellä vaivaa tilan puute. Tästäkin huolimatta Akateemisesta kirjakaupasta lähti mukaan kaksi pokkaria: Marian Keyesin Sushi for Beginners ja Fannie Flaggin Fried Green Tomatoes at the Whistler Stop Cafe. Keyesin kirjoja olen kerännyt hyllyyni nimenomaan englanninkielisinä ja täydensin nyt kokoelmaani taas yhdellä. Aika monta tosin puuttuu vielä. Tuo jälkimmäinen puolestaan on kummitellut mielessä siitä lähtien, kun näin kirjasta tehdyn elokuvan ja ihastuin siihen. Huomasin englanninkielisten pokkarien hyllyä tutkaillessani tuon kirjan ja pakkohan se oli ostaa.

Piipahdin myös taannoin Suomalaisessa kirjakaupassa alen (joka muuten oli ainakin minulle hienoinen pettymys) loppumetreillä ja nappasin mukaan kaksi runoilijoihin liittyvää opusta: Yölauluja: L. onervan ja Leevi Madetojan kirjeitä 1910-1946 sekä Satu Kosimiehen Hurmion tyttäret. Hurmion tyttäret on ollut lukulistallani siitä asti, kun tiedostin sen olemassa olon. Kirja kertoo Katri Valasta ja Elina Vaarasta,  upeista naisrunoilijoistamme. Käykää lukemassa mitä Leena Lumi on kirjoittanut kirjasta.

Tällä hetkellä olen flunssan kourissa ja ajatus kulkee vähän tahmeasti, joten helpointa ajanvietettä ovat olleet vähemmän ajattelua vaativat tv-sarjat. Jospa tämä flunssa veisi mennessään tuon lukujumituksenkin.